Vuokattiin matkamme käy
Joensuun normaalikoulun Lukion uusien ykkösten vapaaehtoinen Vuokatin matka lähestyy ja Hannu Vähäkoski, joka tulee vastaamaan matkasta, pyysi minua kertomaan viime vuoden matkasta samaan kohteeseen. Ainoana erona oli se, että olin viime matkalla yhdeksännellä luokalla.
Matkaan lähdettiin perjantaina heti koulun loputtua. Porukkamme koostui noin parista kymmenestä oppilaasta ja yövyimme Vuokatin Aateli -huviloihin kuuluvassa Ruhtinattaressa. Osa oppilaista ei noussut bussiin, vaan lähti Vuokattiin Hanén kyydillä, tarkoituksenaan ostaa ruokaa koko porukalle. Saavuttuamme Vuokattiin saimme kuulla, että bussi ei veisi meitä huvilalle asti, vaan joutuisimme kävelemään noin puoli kilometriä ylämäkeen perille päästäksemme.
Huvilalla kaikki ryntäsivät sisään ja valtasivat ensimmäisen pedin minkä löysivät. Illan aikana syötiin, juotiin, saunottiin ja katsottiin porukalla televisiota ja pelattiin erilaisia pelejä. Tytöt muun muassa onnistuivat lukitsemaan itsensä talon ulkopuolelle ja saivat ammeen tulvimaan saunassa käydessään. Pojat saivat luonnollisesti tyttöjen virheistä makeat naurut.
Lauantaiaamuna herättiin rättiväsyneenä pitkäksi menneen illan jäljiltä. Tytöt nukkuivat pitkään ja lepäsivät aamupäivän, kun taas pojat lähtivät laskemaan heti, kun rinteet aukesivat. Saimme onneksi hissilipuista alennusta, sillä liikunnanopettaja Pekka Muonalla oli ”kavereita korkeissa viroissa”. Myöhään iltapäivällä tytötkin jaksoivat vaivautua laskettelemaan ja laskimme kaikki yhdessä, ennen kuin menimme ruhtinaalliselle lounaalle Hesburgeriin. Lauantai-ilta meni jokseenkin samaan tyyliin, kuin perjantai-iltakin, lukuun ottamatta isompia kommelluksia.
Sunnuntaiaamuna kaikki heräsivät suhteellisen aikaisin, koska mökki oli siivottava ennen sen luovutusta. Osa ihmisistä yritti luistaa siivoamisvastuusta väittämällä tehneensä matkan aikana jo tarpeeksi töitä. Tällainen käytös ei voi johtaa kuin armottomaan valitukseen ja loppujen lopuksi siihen, että kaikki tekevät osansa vikisemättä. Takaisin Joensuuhun oli mahdollista lähteä joko aamu- tai iltabussilla riippuen siitä halusiko lasketella vielä yhden päivän. Itse palasin kotiin iltabussilla, joka saapui Joensuuhun myöhään yöllä. Yhdellekään matkaan osallistuneista ei jäänyt matkasta huono fiilis vaan kaikilla oli hauskaa ja he voivat aina ilolla muistella ”sitä” Vuokatin matkaa.