Kategoria: Kaukaasia

Suomesta saavuttuani ajattelin, että kelloa on käännetty taaksepäin n. 30 vuotta. Lapsuudenajoiltani muistan samantyylisiä rakennuksia, vaatteita ja ihmisiä. Tbilisissä naisilla on turkkeja ja miehillä karvahattuja. Liikenne on painajainen ja jalankulkijaa ei arvosteta lainkaan. Kaikissa risteyksissä ei ole suojateitä eikä liikennevaloja jalankulkijoille. Kerrostalot ovat suuria ja vanhoja eikä niitä ole millään tavoin remontoitu. Voi vaan kuvitella miltä ne näyttävät sisältä päin.

Maassa puhutaan vähän englantia ja venäjän kieli on hallitseva monin paikoin. Junalippu kirjoitetaan venäjäksi eikä siitä ota Erkkikään selvää ilman tulkkia 🙂

Katukuva on kaikesta huolimatta hieno – hyvin erilainen sanoisin. Ruoka sisältää hyvin usein papuja tai kuskusin tapaista lisuketta. Söin paljon paikallista ruokaa ja monelle suomalaiselle täällä tulee ikävä mamman ruokapatoja.

Tbilisiä halkoo joki ja kaupunki on jyrkässä maastossa. Käymisen arvoinen paikka on kukkula, jonne pääsee funicular -junalla. Georgiassa on halpaa tehdä ostoksia ja ruokailla. Lentokentältä taksi maksaa alta 10€ ja bussi vaivaiset 21 senttiä!

Kyseinen maa on suomalaisille melko harvinainen matkakohde. Syitä tähän en tiedä, sillä Baku on todella hieno kaupunki ja sillä on tarjota kaikille jotakin. Vanhan kaupungin alueella voi aistia vanhan Neuvostoliiton ja myös moderneissa kaupunginosissa näkyy vanhat talot ja rakennukset. Lähellä rantaa on todella hieno rantakaistale, jossa on useita eri puistoja. Täällä pidettiin Euroviisut 2012 ja European Games 2015. Rannalla nämä molemmat tapahtumat näkyivät vielä hienojen ja siistien alueiden lisäksi erilaisina teemapuistoina.

Epärehellinen azeri

Suomalaisen silmään suurin ongelma mielestäni on se, että moni azerimiehistä näyttää epärehelliseltä, vaikka he eivät varmastikaan ole 🙂 Toinen suuri ongelma on liikenne. Jalankulkijalla ei ole juuri mitään mahdollisuutta päästä tien yli ilman liikennevaloja tai käden näyttämistä kuljettajalle. Täällä autokuski on kuningas!

Maahantulo on täynnä byrokratiaa. Suomalaiselta vaaditaan viisumi ja sen hankkiminen kestää kauan. Tarvitaan mm. kutsu paikalliselta taholta ja matkakertomus sekä hotellivaraus lento- tai junalippujen lisäksi. Itse tulin junalla Tbilisistä ja passi ja viisumi tarkastettiin kahteen kertaan. Lisäksi viranomainen otti valokuvan ja haastatteli junassa. Mielenkiintoisia juttuja, mutta kyllä ihmettelen mitä varten suomalaisturistia haastatellaan. Luuleeko azerit oikeasti, että joku tulisi luvatta työskentelemään tai opiskelemaan. Turistit kyllä häipyvät maasta omasta vapaasta tahdosta 🙂 Jälleen kerran on kiva palata Suomeen, vaikka jokainen matka on hieno kokemus!

Rikkaus ja köyhyys

Bakussa näkyy katukuvassa öljyllä tuotettu vauraus ja köyhien kansalaisten kurjuus. Suuri osa kansasta ajaa järkyttävän suurilla maastureilla tai hienoilla urheiluautoilla samalla kun mummot ja papat kerjäävät kadulla. Kansan kahtiajakautuminen näkyy päivittäisessä elämässä jatkuvasti.

Saavuin Yerevaniin lentämällä Tbilisistä. Vietin kaksi yötä mahtavassa hotellissa! Respassa oli töissä paras asiakaspalvelija, johon olen törmännyt. Armeniassa on tärkeää palvella asiakasta ja se näkyi lyhyellä visiitillä heti. Naiset ovat kauniita ja pääkaupunki sisältää todella vanhaa historiaa 1700 vuoden takaa, mutta myös todella modernin näköisiä kauppakeskuksia. Paikallisissa basaareissa kiertely on kuitenkin mukavampaa kuin länsimaisissa ketjujen liikkeissä – niissä kun on sisällä niin ei tiedä onko Roomassa vai Jerusalemissa.

Liikenne toimii sujuvasti ja perustööttäilyä on, mutta ei niin aggressiivista kuin Georgiassa. Taksihuijareita on lentokentän lähistöllä, mutta muuten heihin voi luottaa. Paikallinen basaarimyyjä jopa tinki ylöspäin kun kysyin hintoja. Viereinen koju möi tuliaista hintaan 3000 ja ajattelin tinkiä sen toisessa kojussa 2500:an. Myyjä sanoi että ei onnistu, sen hinta on 2000 🙂 Kaupat tuli!

Paikallinen ruoka on halpaa ja hyvää. Ehdin syödä muutaman kerran ja kertaakaan en pettynyt. Tarjoilijoille riitti kun sanoin, että tuo jotain paikallista. Yerevan on ympyränmuotoinen keskustan osalta ja se todella helpottaa liikkumista. Aina kun on tulossa kehälle, niin tietää että pitää kääntyä, jos haluaa pysytellä taajamassa. Armenialla on varmasti paljon muutakin tarjottavaa kuin Yerevan, mutta jo sen perusteella suosittelen! Täällä kohtaa niin itä kuin länsikin sekä pohjoinen että etelä. Historiallinen kauppapaikka on kesällä tosi kuuma ja talvella on lunta. Neuvostoajoilta on vivahteita muun muassa rakennusten osalta, mutta uusia rakennuksia löytyy hienosti seasta.